.jpg)
*click*
Nefertiti, mikä tarkoittaa "kaunis nainen on tullut"Nefertiti syntyi nykyisessä Akhmimissa vuoden 1370 e.Kr. tienoilla
Neferetitiä kutsutaan ”mahtavaksi kuninkaalliseksi vaimoksi, kuninkaan rakastetuksi, Ylä- ja Ala-Egyptin valtiattareksi, Neferneferuaten-Neferetitiksi”.Vuonna 1355 e.Kr. Nefertiti meni naimisiin kruununprinssi Amenhotep IV:n kanssa. Sukulaissuhdetta ei ole vahvistettu, mutta oletetaan että Amehotep oli Nefertitin serkku. Kun Amenhotep IV:stä tuli hallitsija, hän muutti nimensä Akhenatoniksi ja toimeenpani uskonnollisen vallankumouksen. Kaikkien jumalien palvominen kiellettiin auringonjumala Atonia lukuunottamatta. Kuninkaallinen hovi muutti Akhetatoniin, nykyiseen Tell-el Amarnaan, uuteen pääkaupunkiin, jonka nimi tarkoittaa Atonin horisonttia. Nefertiti vietti siellä melkein koko aikuisikänsä. Hän sai Akhenatonin kanssa kuusi tytärtä, joiden nimet olivat vanhimmasta nuorimpaan: Meritaton, Meketaton, Ankhesenpaaton, Neferneferuaten, Neferneferura ja Setepenra.
Nefertiti oli hyvin vaikutusvaltainen henkilö Egyptin hovissa. Useat kohokuvat esittävät häntä aviomiehensä kanssa ja leikkimässä lastensa kanssa ja syleilemässä häntä.
Nefertiti nousi länsimaissa 1910-luvulla maailmanmaineeseen, kun häntä esittävä rintakuva löydettiin. Sitä pidetään yhtenä muinaisegyptiläisen taiteen merkkiteoksista. Kalkkikivestä valmistettu ja maalattu rintakuva esittää Nefertitiä 25-vuotiaana
Neferetiti on ensimmäinen egyptiläinen kuningatar, joka kuvataan suorittamassa rituaaleja faraon rinnalla. Perinnäisesti kuningattaresta näkyvät kuvissa vain jalat.Neferetitin asemaa arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että nainen oli muinaisessa Egyptissä varsin tasa-arvoinen miehen kanssa. Naisella oli oikeus hallita omaisuuttaan, oikeus tehdä työtä kodin ulkopuolella ja jopa oikeus ottaa avioero ja viedä mukanaan myötäjäisensä ja kolmannes yhteisestä omaisuudesta.
Neferetitiä kutsutaan ”mahtavaksi kuninkaalliseksi vaimoksi, kuninkaan rakastetuksi, Ylä- ja Ala-Egyptin valtiattareksi, Neferneferuaten-Neferetitiksi”.Vuonna 1355 e.Kr. Nefertiti meni naimisiin kruununprinssi Amenhotep IV:n kanssa. Sukulaissuhdetta ei ole vahvistettu, mutta oletetaan että Amehotep oli Nefertitin serkku. Kun Amenhotep IV:stä tuli hallitsija, hän muutti nimensä Akhenatoniksi ja toimeenpani uskonnollisen vallankumouksen. Kaikkien jumalien palvominen kiellettiin auringonjumala Atonia lukuunottamatta. Kuninkaallinen hovi muutti Akhetatoniin, nykyiseen Tell-el Amarnaan, uuteen pääkaupunkiin, jonka nimi tarkoittaa Atonin horisonttia. Nefertiti vietti siellä melkein koko aikuisikänsä. Hän sai Akhenatonin kanssa kuusi tytärtä, joiden nimet olivat vanhimmasta nuorimpaan: Meritaton, Meketaton, Ankhesenpaaton, Neferneferuaten, Neferneferura ja Setepenra.
Nefertiti oli hyvin vaikutusvaltainen henkilö Egyptin hovissa. Useat kohokuvat esittävät häntä aviomiehensä kanssa ja leikkimässä lastensa kanssa ja syleilemässä häntä.
Nefertiti nousi länsimaissa 1910-luvulla maailmanmaineeseen, kun häntä esittävä rintakuva löydettiin. Sitä pidetään yhtenä muinaisegyptiläisen taiteen merkkiteoksista. Kalkkikivestä valmistettu ja maalattu rintakuva esittää Nefertitiä 25-vuotiaana
Neferetiti on ensimmäinen egyptiläinen kuningatar, joka kuvataan suorittamassa rituaaleja faraon rinnalla. Perinnäisesti kuningattaresta näkyvät kuvissa vain jalat.Neferetitin asemaa arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että nainen oli muinaisessa Egyptissä varsin tasa-arvoinen miehen kanssa. Naisella oli oikeus hallita omaisuuttaan, oikeus tehdä työtä kodin ulkopuolella ja jopa oikeus ottaa avioero ja viedä mukanaan myötäjäisensä ja kolmannes yhteisestä omaisuudesta.
Kleopatra, Egyptin kuningatar, Alexandria 42 ekr.
Yli tuhat vuotta Nefertitiä myöhemmin elänyt kaunis ja älykäs Kleopatra VII tunnetaan etenkin seikkailuistaan Julius Caesarin ja sitten Marcus Antoniuksen kanssa. Näin lakoniseen mainintaan tyytyminen tekee hänelle kuitenkin suurta vääryyttä. Kleopatra oli esimerkiksi tiettävästi ainoa Ptolemaios, joka viitsi opetella egyptin kielen. Kreikkalainen historioitsija Plutarkhos kertoo, että Kleopatra puhui kreikan ja egyptin lisäksi seitsemää kieltä, muun muassa hepreaa, arameaa ja useita afrikkalaisia kieliä. Hän oli todella hyvin lahjakas nainen, joka tuskin opetteli niin monia kieliä huvikseen. Kielitaito jonka merkitystä isä Ptolemaios XII Auletes - tai Neos Dionysos, joka on hänen oikea nimensä - painotti, oli varmasti merkki paitsi hänen kaukonäköisyydestään myös siitä, että uudet tuulet olivat alkaneet puhaltaa silloisessa maailmassa.
Kleopatralla oli lapsia molempien rakastajiensa kanssa, Marcus Antoniuksen kanssa kolme lasta (kaksoset; poika Aleksanteri ja tytär Selene, sekä poika Ptolemaios Filadelfus), Caesarin kanssa siis poika Caesarion (pikku-Caesar), jonka Kleopatra toivoi perivän Egyptin kruunun ja ehkä enemmänkin
Kleopatra oli tuskin 40-vuotias, kun tilanne Välimerellä pakotti hänet tekemään itsemurhan. Hän antoi salakuljetetun kobran purra itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti