American Indian Stories

Intiaanit ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Heidän elämänfilosofiansa ja luonnonläheinen elämäntyyli ovat sitä mihin ihmisten pitäisi palata ja omaksua jälleen.
Intiaanit kunnioittavat luontoa ja elämän jatkuvuutta. Kaikki mikä tulee maasta, päätyy maahan. Elämän henki asuu jokaisessa ihmisessä, kasvissa, eläimessä ja jokaisen elämä on yhtä tärkeää. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan tai mikään tässä maailmassa ei ole toista arvokkaampi.
Intiaanien viisaus on niin kiehtovaa ja heidän kulttuurinsa järjestelmällinen tuhoaminen niin traagista, etten voi kuin aina uudestaan jäädä pohtimaan mikä heidän maailmassaan oli niin loistavaa ja samalla pelottavaa, että siitä piti päästä eroon.
Kuuntelen mielelläni alkuperäisintiaanien musiikkia CD:ltä tehdessäni kotiaskareita. Se rauhoittaa ja vie oman arkipäivän mielen kauas tasangoille tuulen lailla intiaanien perinteiseen ja rauhalliseen ajatusmaailmaan. Se on hyvin meditoivaa. Suosittelen.

Intiaanit on perinteinen nimitys, jonka alle kootaan suurin osa Amerikan alkuperäisväestöstä eli niistä ihmisryhmistä, jotka elivät mantereella ennen eurooppalaisten tuloa tai jotka polveutuvat näistä ryhmistä. Amerikan alkuperäisväestöistä eskimot ja aleutit on kuitenkin jätetty intiaanikäsitteen ulkopuolelle. Intiaani-nimitys juontaa juurensa Kolumbukselta, joka Karibian saarille saapuessaan luuli olevansa Intiassa ja siitä syystä kutsui alkuasukkaita nimellä "indios".

Rodullisesti intiaanit ovat lähinnä mongolidien eräs haara. Etnologisesti sitä vastoin ei ole olemassa juuri mitään tekijää, joka yhdistäisi kaikki intiaaniväestöt: intiaanien alkuperäisissä kielissä, kulttuureissa, yhteiskuntajärjestelmissä, elinkeinoissa, uskonnoissa jne. oli hyvin suuria eroja. Amerikan mantereelta löytyi ennen eurooppalaisten tuloa sekä keskitetysti hallittuja imperiumeja että vaeltavien metsästäjä-keräilijöiden pienyhteisöjä. Sellaiset teknologiset keksinnöt kuin rauta ja vetoeläimet ilmaantuivat kuitenkin kaikkialle Amerikkaan vasta eurooppalaisten myötä.


Eurooppalaisten tulo Amerikan mantereelle oli intiaaneille tuhoisa. Eurooppalaiset alistivat sotilaallisesti monia intiaaniyhteiskuntia. Suurimman katastrofin aiheuttivat eurooppalaisten tuomat taudit, kuten isorokko, joita vastaan intiaaneilla ei ollut vastustuskykyä. Monia intiaanikansoja ja -heimoja on hävinnyt kokonaan, ja kaikkialla Amerikassa intiaanien elämää ovat viime aikoihin asti usein leimanneet syrjäytyminen ja köyhyys. –Wikipedia-

Intiaanien esi-isät lienevät asustaneet jääkaudella jossain Itä-Siperiassa, Mongoliassa tai Kiinassa. Väitetään, että intiaanien esi-isiä olisi jo myöhäispaleoliittisella kivikaudella voinut purjehtia Tyynenmeren poikki Amerikkaan joko purjehtimalla hyppien meren keskellä saarelta saarelle tai seurailemalla Aasian ja Amerikan rannikoita ja lähisaaria.


On sanottu että "ilman hevosta preeriaintiaanien elämä olisi ollut ankeaa, mutta ilman biisonia se olisi ollut mahdotonta." Tasankointiaanit kesyttivät hevosia ja oppivat nopeasti taitaviksi ratsastajiksi. Kaikkialla laajoilla preerioille 1800-luvun alkupuolelle tultaessa preeriaintiaanit olivat nousseet ratsaille. Pienikokoinen intiaaniponi ilman satulaa ja kenkiä mullisti preeriaintiaanien elintavat, metsästyksen ja sodankäynnin. Vasta hevonen teki mahdolliseksi preeriaintiaanien vaeltavan elämäntavan, jota 1800-luvulta asti on pidetty lähes ainoana oikeana intiaanikulttuurina. Kaikkien intiaanien symboliksi nousi lännenelokuvien ja -kirjojen sioux, joka maahanulottuvassa sulkapäähineessä ja liehuvassa buffalon-nahkaisessa puvussaan ratsasti länsimaisen ihmisen alitajuntaan - ja jäi sinne pysyväksi arkkityypiksi.

Aikojen saatossa muun muassa sotatappiot, kulttuurillinen paine, "vankeus" reservaateissa, kulttuurillisen assimilaation yritykset, perinteisten kansallisten kielten ja kulttuurien aseman heikentäminen tai kieltäminen ovat vaikuttaneet intiaanien henkiseen ja ruumiilliseen terveyteen. Nykyaikana monin paikoin intiaanit kärsivät köyhyydestä, alkoholismista, sydänvaivoista, diabeteksesta sekä monista nykyajan epäterveellisen "roskaruoan" aiheuttamista vaivoista, joita Amerikassa kutsutaan nimellä New World Syndrome.