Sederholmin talo/ House of Sederholm

Sederholmin talo on meidän sukutalomme. Se on myös Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.
Minä olen Kirsi Linkola ja isänäitini oli Sederholmin sukua. Johan Sederholm oli Kustaa IV:n (Ruotsin kruununprinssi) kummisetä. :0)

Our familyhouse. The oldest building in Helsinki.
My name is Kirsi Linkola and my grandmother Eila Linkola was birth as Sederholm. Johan Sederholm was a godfather of Swedish's crown prince Gustav IV.


Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorilla, Katariinankadun kulmassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus. Nykyisin rakennuksessa on Helsingin kaupunginmuseon näyttelytiloja.


Sederholmin talo/ House of Sederholm








Historiaa
Tontti ja talon rakennuttaminen
Vuonna 1720 kauppias Johan Julius Sund hankki tontin omistukseensa ja rakensi sille puutalon. Hänen kuoltuaan perikunta myi kiinteistön Sederholmille ja toiselle kauppiaalle, Nils Burtzille. Heidän yhteistyönsä päätyttyä Sederholm osti kiinteistön itselleen ja vuonna 1756 kivitalon rakennustyöt pantiin alulle. Arkkitehti lienee ollut saksalainen Samuel Berner. 1700-luvulla alakerta oli liikkeiden käytössä ja yläkerrassa oli asunto. Kauppias myi kiinteistön pojilleen Lars ja Alexander Sederholmille.





Tämä yhä Sederholmin talona tunnettu, vuonna 1757 valmistunut kivitalo on vanhin Helsingin kantakaupungin rakennus ja aikoinaan se oli kaupungin edustavin yksityistalo.Talon rakentaminen kertoo Helsingin alkavasta vaurastumisesta 1700-luvun puolivälissä, kun Suomenlinnan merilinnoitusta alettiin rakentaa.
Nyt tiloissa on esillä sekä kaupunginmuseon vaihtuvia erikoisnäyttelyitä että talon historiaa, Johan Sederholmin ja muiden 1700-luvun helsinkiläisten elämää ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksia esitteleviä näyttelyitä.



Mustalahden tiiliruukin uunien jäännökset
Vuosaarelaisaktiivi Eero Hildén löysi 12.8.2005 mäntyiseltä mäenkumpareelta kolme selkeää tiiliuunin pohjaa.
Tiilijäänteistä on tehty aiemminkin havaintoja ja tiilenpaloja on ihmetelty, mutta Hildén osasi yhdistää sen Mustalahden tiiliruukkiin. Kohde suojattiin lailla, kun se otettiin valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin.
Vuonna 1760 ruukissa valmistettiin 174 676 tiiltä, jotka käytettiin Viaporin rakentamiseen.

1765 tehtaan osakkeet siirtyivät kauppias, laivanvarustaja ja tehtailija Johan Sederholmille. Hän oli myös valtiopäivämies ja kuningas Kustaa IV Adolfin kummisetä!!!


Kustaa IV Aadolf


Kustaa IV Aadolf
Per Krafft nuoremman maalaus (1809)
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 – 7. helmikuuta 1837) oli Ruotsin kuningas 1792–1809. Hän oli viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.
Kustaa III joutui hallintokautensa lopussa yhä enemmän etsimään tukea alemmilta säädyiltä. Varsinkin talonpojat olivat hyvin kuningasmielisiä. Tilanne oli Kustaan kannalta erikoinen. Hän oli erittäin hienostunut ihminen, joka viihtyi oopperassa, tanssiaisissa ja naamiaisissa. Hänen tukijansa puolestaan olivat maaseudun köyhissä oloissa asuvia talonpoikia, joille kevytmielinen hovielämä oli täysin vierasta.

Kapteeni Jacob Johan Anckarström ampui 16. maaliskuuta 1792 Kustaata kylkeen oopperanaamiaisissa. Laukaus ei ollut heti tappava, mutta ammuksena käytetty ruostunut rauta aiheutti kuolion, ja kuningas kuoli kaksi viikkoa myöhemmin. Uudeksi kuninkaaksi tuli hänen alaikäinen poikansa Kustaa IV Aadolf.
Salaliittolaiset eivät saavuttaneet poliittisia tavoitteitaan, sillä kuninkaan murhaa pidettiin kansan keskuudessa iljettävänä tekona.

Kustaa III:n murha sai paljon huomiota myös ulkomailla. Ranskan vallankumous oli juuri tuolloin muuttumassa väkivaltaiseksi, ja Kustaan kohtaloa pidettiin enteellisenä kaikkien Euroopan kuninkaiden kannalta.

www.wikipedia.fi ja www.vuonet.fi/kaupunkipolut/Kartano-Aurinkolahti/14_Kartano-Aurinkolahti.html